JOO, elikkäs lisää meidän Piggs Peakin-reissusta, lähdettiin aamulla ennen kuutta ajamaan sinne, Kyösti eli Kyke the rallikuski ajoi (osasi jopa nyt käyttää vilkkua käännyttäesä eikä vain pessyt ikkunoita, toki pesi välillä), ja me 8 muuta olimme sulloutuneet meille hieman ahtaaseen autoon jossa oli oikeasti tilaa vain 7:lle, jeah right 7:lle, ei näillä takamuksilla HAHAHA!! Tiedätte sellaisia tila-autoja missä on se takapenkki ja sen takana takapenkki jossa ei ole jalkotilaa juuri nimeksikään, niin pääsette vähän tunnelmaan siitä meidän mukavasta automatkasta.. ja täällä on toooosi tasaiset tiet!  Piggs Peakissa on kaksi meijän harjoittelijaa, he asuvat pienessä pienessä mökissä jenkkiläisen naisen Kathyn luona, joka on asunut Swazimaassa jo pitkän aikaa, perustanut uusia pre-schooleja ja kouluttaa niihin opettajia. Hänellä on yksi tytär, 12-vuotias joka on kasvanut täällä, ja käy paikallista koulua. Kathy kertoi ettei voisi enää muuttaa jenkkeihin takaisin, se ei kuulemma tunnu enää kotimaalta ja siellä on idiootti presidentti! Laura ja Annukka, jotka tekevät Kathyn hoiteissa harjoittelun kiertävät pre-schooleja, ovat aina muutaman viikon kussakin, mikä sinänsä on ihan hyvä systeemi, etteivät lapset kiinny liikaa heihin, eronhetki voisi olla muuten aika vaikea, ja turhaa surua lapsille tuottavaa.

Me kierrettiin 4 esikoulua, 3 oli yksityisen ihmisen yllapitamia ja 1 oli hallituksen yllapitama. Koulut olivat todella sellaisia todella pienia, pimeita kivitaloja, joihin ahtautui aina semmoinen 30-40 lasta kerralla. Leikkikalut olivat alkeellisia, ja suurin osa tehty itse (esim maito-ja mehutolkeista). Erikoisempia leikkikaluja, kuten palapeleja ei kouluihin oikein kannata lahjoittaa ihan noin vaan, silla opettajatkaan eivat tieda mita ne ovat. Lapset olivat kylla aivan uskomattoman ihania ja iloisia alkeellisista oloistaan huolimatta. Valokuvia otettaessa loytyi muutamasta pojasta oikea linssilude, ja he flirttailivat ihan taysilla kameralle, AIVAN IHANIA, jopa selvasti sairaat lapset jaksoivat hymyilla ja leikkia mukana minka jaksoivat! itku meinasi tulla silmaan kun lapset aloittivat syomaan evaitaan, ja muutamalla lapsella ei ollut evaita tai niita oli todella vahan, yhella pojalla oli mukanaan vain tyhja evasrasia, no lapset aivan mukisematta jakoivat omat evaansa lapsille joilla ei ollut ruokaa mukana. Voisin vaan kuvitella mika riita ja huuto suomalaisessa esikoulussa tulisi jos joutuisi jakamaan evaansa naapurin pekan kanssa. Kylla vierailu pisti noyraksi. Kaytiin myos katsastamassa paikallinen community clinic.. oli aika samanlainen ku meidan flas, mutta todella todella paljon enemman asiakkaita. yksi hoitaja otti paivassa noin 100 asiakasta. Etta vois vissii jossain muuallaki menna hoitajat lakkoon ku suomessa =)

Uusi asia HIV:sta ollaan opittu¦ lapsi joka on saanut tartunnan aidiltaan synnytyksen tai aidinmaidon kautta, voi parantua, jos lapsi saa vasta-ainetta ennen 18 kk:n elinikaansa, jolloin lapselta voidaan testata onko han HIV-positiivinen vai ei. Myos jos aiti saa raskauden aikana vasta-ainetta voi lapsi välttyä HIViltä. Eipä tätäkää tiedetty aikaisemmin. Surullista on että, vasta-ainetta eivät tietysti kaikki saa, äiti ei välttämättä tiedä edes että on HIV-positiivinen, eikä siis edes tiedä tartuttaneensa sitä lapseen, tai vaikka tietäisikin, ei kaikilla ole mahdollisuutta saada hoitoa.

Kaikista surullisinta on lasten hyväksikäyttö, jonka myötä lapsi saa HIV-tartunnan. Lasten hyväksikäyttö on valitettavan surullisen yleistä täällä. Joku idiootti noitatohtori on keksinyt, että HIV poistuu elimistöstä ja pomppaa lapseen mitä pienemmän ja puhtoisemman lapsen kanssa makaa, ME EI VOIDA TAJUTA TÄMMÖISTÄ, aivan kamalaa. Mutta valitettavan yleistä afrikan maissa. kaikkea paskaa nämä lapsiraukat täällä joutuu kestämään.

Monet lapset ovat täällä orpoja, vanhemmat kuolleet HIViin tai hylänneet lapsensa. paikallisen otsikon mukaan vuonna 2025 ei ole enää ollenkaan aikuisia swazimaalaisia, että täällä lailla sitten täällä.

Tänään luettiin lehdestä, että eilen Piggs Peakissa oli kolme aseistettua miestä varastanut kombikuskin, ja antaneet tälle kaksi vaihtoehtoa, joko ampuminen tai sitten tappavien nappien nieleminen, kuski oli valinnut napit, ja onnistunut oksentamaan ne varkaitten lähdettyä ja makaa tällä hetkellä hengityskoneessa. huhhuh, hurjaa, ei taideta enää harkitakaan kombeilla kulkemista! Onneksi meillä on ollut kaikki hyvin..mitä nyt välillä vähän sähköt poissa ja vettä ei tule, mutta näihin paikallisiin uutisiin verrattuna meillä menee paremmin kuin hyvin! Suomessa on tottunut niin hyviin oloihin ja puhtaan veden olemassaolokin on niin itsestäänselvyys että sitä ei osaa edes suomessa arvostaa..

Nähtiin Piggs Peakin reissulla aivan mahtavia maisemia, varoituskylttejä crocodileistä ja hippoista, pieniä maailman söpöimpiä kissanpentuja, lisää vielä hienompia maisemia.. sekä antilooppeja ja seepra,(paula, jolla lariam vaikuttaa varmaan vähän voimakkaammin, näki vain kiviä) mutta Kyösti the rallikuski körötteli niiden ohi niin lujaa että ei saatu kunnon kuvaa!!! Vaikka Kyke kyllä aika hienosti aina piti kuvaustaukoja kun oli mahdollista turvallisesti pysähtyä..

Torstaina oltiin kaupungilla ihanassa auringon paisteessa, hiki valui ja elämä oli ihanaa. Noh, ei mennyt kauan kun alkoi hillitön vesisade ja kadut alkoivat tulvia vettä. Vettä oli nilkkoihin asti, AI että crocsit on hyvä keksintö! Kumikengät! =) Kastuttiin TAAS. Onneksi luotettava taksikuski OOOOOOOKEI tuli pelastamaan meidät ja vei kotiin turvaan, josta oli sähköt tosiaan mennyt mut saatiin ne aika pian takaisin. Kiitos siitä! Täällä todella tämä sää vaihtelee ihan hetkessä ja paikallisetkin ovat sanoneet että ikinä ei voi tietää mitä päivä tuo tullessaan ja säätiedotuksiin ei voi luottaa yhtään.

Ajateltiin viedä pyykit pesulaan, ei siksi että ei jaksaisi pestä nyrkkipyykkiä vaan siksi että ne ei kuivu täällä ikinä..homehtuu vaan. YÄK! Onneksi on hienohelma suomalaisia varten pesulat. No en kyllä enää tämän jälkeen kutsuisi meitä hienohelmoiksi, ei todella ole ollut sellainen fiilis..noh siitä asti kun tänne tultiin =)

Äsken kaytiin lääkärissa toteamassa etta me olemme ihan selväjärkisiä, se vilkaisi meitä kaikkia kerran ja laittoi nimen paperiin, etta sillä lailla täällä....

anna ja laura the matkaajat