no niin, se on sitten alle kaksi viikkoa, ja sitten se on menoa...
toisaalta on innoissaan lähdössä matkaan, toisaalta tuntuu että tää
lähtö tuli tosi äkkiä, ja aika loppuu kesken...
Koulussa on yllättäen hirveä ruljanssi meneillään, tehtäviä, tenttejä
ja tuntejakin ihan liikaa. Ja sitten vielä se opinnäytetyökin painaa
päälle.Välillä ahdistaa ja pahasti.
Pikkuhiljaa rupeaa olemaan tärkeimmät hankinnat ostettuna, vaikka
itseni tuntien ( niinkuin myös Lauran) olemme todennäköisesti viimisenä
päivänä vielä hiki hatussa kaupoissa etsimässä jotain todella
olennaista, mitä ei ole vain aikaisemmin tajunnut ostaa. Niin se tuntuu
aina menevän. Tärkeimmät lääkkeet rupeaa olemaan kuitenkin jo kasassa,
ja suurin osa rokotteistakin jo pistetty (vielä muutama saamatta). Mikä
tässä on oudointa, niin vaikka lähtöön on todella vähän aikaa, ja tämä
on suurin reissu minkä olen ikinä aikaisemmin tehnyt, niin EN OLE VIELÄ
ALOITTANUT PAKKAAMISTA, mikä on todella outoa, yleensä ne matkalaukut
ilmestyy vähintää kuukautta ennen nurkkiin ja muutamaa viikkoa ennen
vaatteitakin on sinne jo pakattu (Esa kertoisi tästä mun
pakkaamisestani varmaan vielä hurjemman version). Nyt kuitenkin rinkka
lepää vielä vaatehuoneessa, enkä ole juuri edes ehtinyt tutustua
siihen, sama homma taitaa päteä Lauraan... Kai tässä hieman
alitajuisesti vältteleekin sitä pakkaamista ja turhaa hössöttämistä kun
tietää että se lähteminen ei ole kuitenkaan yhtä helppoa kuin
lomamatkalle lähteminen.Itku taitaa tulla väistämättäkin.
Malaria lääkkeitten syöminen aloitetaan lähipäivinä, hui... Varoittelin
jo hieman Esaa, että kylkiäisenä niitten malarialääkkeitten syömisestä
saattaa tulla hieman mielialanvaihteluja, mutta Esa totesi, että erooko
tuo nyt sitten siitä normaalista mitenkään... joo, niinpä...
viime viikolla käytiin viimeisessä kv-valmennuksessa, mikä nyt oli aika
yleistä höpinää ja asioiden jankkaamista, mutta tärkeintä oli nähdä ne
muut lähtijät (ei meinaa nimittäin muistaa enää naamoja kun ollaan
keväällä viimeksi tavattu) ja sopia käytännön asioista. Kyösti (meijän
kv-koordinaattori) kertoi ensimmäisen viikon ohjelmasta mikä meni
suurinpiirtein näin : TOIPUKAA MATKASTA, no ei, kyllä pitää sitten kun
ollaan matkaväsymyksestä selvitty niin hankkia paikallinen
prepaid-liittymä (eli swazimaassa ei kuulu minkään muun maan
liittymät, näin on kuningas määrännyt), käydä ensimmäisessä
harjoittelupaikassa näyttämässä naama, ja mun ja Lauran kohdalla myös
varmistamassa että pääsemme sinne FLAS-klinikalle harjoitteluun, sillä
sieltä ei ole mitään vastausta kuulunut, tosin Kyösti lohdutteli että
ne ovat olleet aika laiskanpuoleisia vastaamaan noin yleensäkin. Ja
tietysti pitää tutustua kaupunkiin, ja etsiä sieltä ne tärkeimmät
paikat, eli NETTIKAHVILA, ja sairaala... Toisella viikolla päästään
sitten toivottavasti tositoimiin....
Matkustaminen sinne kestää sellaisen vuorokauden tolleen
kokonaisuudessaan. Lento lähtee Suomesta su 16.9 klo 17.00, ja on
sitten Madridissa 20.20, siellä sitten hengailemme neljä tuntia, ja
lento Johannesburgiin lähtee 00.35, jossa olemme sitten 10.25
maanantai-aamuna, siellä odottelu saattaa jatkua vielä tunnin parin
verran, ennenkuin kuskimme pääsee lentokentälle hakemaan meitä
Swazimaahan, jonne ajaa semmossen 4-5 tuntia... Majapaikassamme ollaan
siis maanantai-iltana n klo 18 aikaa...Siihen aikaan, siellä päin
maailmaa alkaa tulla jo pimeä, joten sinä päivänä ei sen enempää ehdi
tehdäkään, ei kyllä varmaan jaksakkaan. Mikä matkassa on positiivista,
näemme varmaan aika mahtavia maisema ajoreissun aikana. Joka
tapauksessa takamus voi olla hieman puuduksissa perille päästyämme.
näillä mennään taas eteenpäin...
-anna-
tällä mennään taas eteenpäin=) -anna-
keskiviikko, 5. syyskuu 2007
Kommentit